Hallitusohjelman verolinjaukset

Antti Rinteen hallituksen hallitusohjelma on julkaistu ja käymme seuraavassa läpi ohjelman keskeisimmät veroratkaisut. Ohjelman mukaan yritysten ja yrittäjien verotus näyttäisi pysyvän ennallaan. Ennakoitavuus on yritysverotuksessa tärkeää ja ohjelmassa ei puututakaan verokantoihin tai listaamattomien yritysten osinkoverotukseen.

Ansiotulojen verotukseen ei ole tulossa kevennyksiä, joten ansiotulojen verotus vaikuttaisi sosiaalivakuutusmaksujen jo sovitun nousun (kiky) johdosta kiristyvän hyvätuloisilla. Ohjelmalla pyritään lisäksi torjumaan harmaata taloutta sekä laajentamaan ja tiivistämään veropohjia, joilla torjutaan mm. aggressiivista verosuunnittelua.

Kansainvälinen verotus ja veropohjan tiivistäminen

Hallitusohjelman tavoitteena on tiiviimmät ja laajemmat veropohjat, joilla pyritään torjumaan kansainvälisten yritysten aggressiivista verosuunnittelua, veronkiertoa ja haitallista verokilpailua. Ohjelman mukaan Suomi edistäisi aktiivisesti kansainvälistä yhteistyötä EU:ssa, OECD:ssa ja YK:ssa ja tukee ratkaisuja, joilla voidaan torjua ja vaikeuttaa veroparatiisien toimintaa. Hallitus on tarvittaessa valmis kahdenvälisten verosopimusten uudelleen neuvotteluun, mikäli se on verovälttelyn estämiseksi tarpeen.

Veropohjan tiivistämiseksi hallitus selvittää mahdollisuutta ottaa käyttöön ulkomaisten rahastojen ja muiden osinkoveroista vapautettujen yhteisöjen saamille osingoille 5 prosentin lähdevero vuoteen 2022 mennessä. Samalla selvitetään mahdollisen lähdeveron vaikutus eri toimijoihin Suomessa, erityisesti yleishyödyllisiin yhteisöihin.

Muita toimia veropohjan tiivistämiseksi edustavat oman asunnon asuntolainan korkojen verovähennyksestä luopuminen asteittain kokonaan sekä asuntosijoittamisen verotuksen muutoksen selvittäminen siten, että oikeutta vähentää yhtiölainan lyhennyksen osuus vuokratuotosta rajoitettaisiin. Lisäksi kotitalousvähennyksen osuutta työkorvauksista lasketaan 40 prosenttiin aiemmasta 50 prosentista ja palkoissa 15 prosenttiin aiemmasta 20 prosentista. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärää alennetaan 2.400 eurosta 2.250 euroon.

Hallitus aikoo selvittää vuoteen 2022 mennessä mahdollisuudet periä ulkomaisten rahastojen ja muiden verovapaiden yhteisöjen kiinteistösijoituksista saamista voitoista kohtuullista veroa.

Harmaan talouden torjunta ja kansainvälisen veronkierron vastaiset toimet

Verovajeen pienentämiseksi hallitus laajentaa ja vauhdittaa harmaan talouden vastaisia toimia kattavalla ohjelmalla ja lisärahoituksella. Poliisin harmaan talouden torjunnan erillismääräraha vakinaistetaan ja ulosottolaitoksen sekä konkurssiasiamiehen toimiston lisärahoitusta talousrikollisuuden torjuntaan jatketaan. Samalla edistetään merkittävästi hallinnon ja koko yhteiskunnan digitalisaatiota sekä reaaliaikaista taloutta.

Yritysten taloushallinnossa siirrytään kohti täydellistä automatisointia ottamalla käyttöön rakenteisessa muodossa oleva sähköinen kuitti ja lasku. Verottajalle mahdollistetaan tarvittavat lainsäädännölliset ja teknologiset keinot, joilla se voi mahdollisimman automaattisesti kerätä digitaalisen alustatalouden toimijoiden tiedot verotuksen käyttöön. Arvonlisäveroilmoitusten tietosisällön laajentamista selvitetään.

Telakoilla otetaan käyttöön rakennusalalla hyvin toiminut ja harmaata taloutta ennaltaehkäissyt veronumero. Veronumeron käyttöönoton tarvetta ja edellytyksiä kartoitetaan myös muille riskialoille, kuten matkailu- ja ravintola-alalle.

Harmaan talouden vastaisina toimina ohjelmassa esitellään 20-kohtainen lista. Listassa on edellä mainittujen lisäksi esitelty toimet mm. sen selvittämiseksi, voidaanko varmistaa, että Verohallinto saa tiedot myös suomalaisia hallintarekisteröityjä pörssiosakkeita koskevista kaupoista ja sen osapuolista ja voidaanko myös pörssiyhtiöiden hallintarekisteröityjen osakkaiden tiedot asettaa saataville julkiseen rekisteriin. Lisäksi ulkomaisille yhteisöille asetetaan kirjanpitovelvollisuus, kun niillä on kiinteä toimipaikka Suomessa. Verotustietojen julkisuutta koskevaa lakia muutetaan siten, että myös verotuksen päättymisen jälkeen tehdyt muutokset verotustietoihin tulevat julkisiksi. Ohjelman mukaan Suomi toimii EU:ssa siten, että tosiasiallisten edunsaajien ilmoittamisvelvollisuutta laajennetaan koskemaan kaikkia tosiasiallisia edunsaajia, joiden edunsaajaosuus on vähintään 10 prosenttia.

Kansainvälisen veronkierron vastaisina toimina esitellään toimenpideohjelma, jolla laajennetaan Suomen veropohjaa ja lisätään läpinäkyvyyttä. Ohjelman mukaan selvitetään muun muassa, onko mahdollista ottaa käyttöön veromallia, joka estää ulkomailla asuvien Suomessa verovelvollisina olleiden myynteihin, lahjoihin ja perintöihin liittyvien verojen välttämisen sekä arvioidaan väliyhteisölainsäädännön uudistamisen tarvetta aggressiivisen verosuunnittelun näkökulmasta. Lisäksi ohjelman mukaan peitelty osinko on syytä katsoa kokonaan veronalaiseksi tuloksi.

Kestävän kehityksen verouudistus

Ohjelman mukaan hallituksen ilmastotavoitetta palvelemaan valmistellaan kestävän verotuksen tiekartta, jonka ensimmäinen vaihe valmistuu vuoden 2020 kehysriiheen mennessä. Valmistelussa haetaan ratkaisuja, jotka edistävät hallituksen ilmastotavoitteita taloudellisesti tehokkaimmin, nopeuttavat siirtymää pois fossiilisista polttoaineista ja jotka samalla täyttävät sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vaatimukset. Hallitus edistää ilmastotavoitteiden toteutumista myös EU-tason verouudistuksissa. Kokonaisuuteen kuuluvat energiaverotuksen uudistus, liikenteen verotuksen uudistus, kiertotalouden edistäminen sekä päästöihin perustuvan kulutusverotuksen selvittäminen. Esimerkkeinä konkreettisista toimenpiteistä mainittakoon fossiilisten polttoaineiden verotuksen korottaminen sekä arvonlisäveron verovapauden poistaminen alle 22 euron arvoisilta EU:n ulkopuolelta tuoduilta tuotteilta.

Ansiotuloverotus

Hallitus ei normaalisti kasvavassa taloustilanteessa kevennä ansiotulojen verotusta. Maltilliseen tuloveron kevennykseen varataan kuitenkin 200 miljoonaa euroa, jolla korvataan osaltaan pieni- ja keskituloisiin palkansaajiin, eläkeläisiin ja yrittäjiin kohdistuvia välillisten verojen korotuksia. Myös niin kutsuttua solidaarisuusveroa jatketaan hallituskauden loppuun.

Ohjelman mukaan selvitetään mahdollisuutta ottaa käyttöön valtion tuloverotuksen yhteydessä toteutettava työtulotuki vuoteen 2022 mennessä. Se tarkoittaisi, että ansiotulovero voi olla negatiivinen pienituloisilla palkansaajilla, eläkeläisillä ja yrittäjillä. Työtulotuki kannustaisi työllistymään muun muassa osa-aika- ja keikkatyöhön ja ulottaisi tuloverotuksen progression myös pienempiin ansiotuloihin, joista ei makseta ansiotuloveroa.

Pienyritysten ja kasvuyritysten tukeminen

Ohjelman mukaan Suomi hakee EU:lta poikkeuslupaa yritysten arvonlisäverovelvollisuuden alarajan nostamiseksi 15.000 euroon, jolla pyritään keventämään pienyrittäjien hallinnollisia velvoitteita.

Hallitus myös toteuttaa listaamattomien Startup-yritysten henkilöstön palkitsemista koskevan uuden lainsäädännön viime hallituskaudella valmistelussa olleen mallin pohjalta. Aiemmin hallituksen tavoitteena on ollut valmistella malli, jossa optio-omistuksista saatavaa voittoa verotetaan pääsääntöisesti pääomatulona ja vero maksetaan vasta siinä vaiheessa, kun mahdollinen voitto realisoituu. Lisäksi vakinaistetaan ulkomailta Suomeen muuttaviin avainhenkilöihin kohdistuva verohuojennus pysyväksi.

Terveyden edistäminen verotuksella

Hallitus esittää veronkorotuksia tupakkaveroon, alkoholiveroon, virvoitusjuomaveroon ja selvittää mahdollisuutta ottaa käyttöön kansanterveyttä edistävän veron, joka kohdistuisi esimerkiksi sokeriin.

Kiinteistöverotus

Kiinteistöverouudistuksessa päämääränä on kiinteistöverotusarvojen vastaaminen nykyistä paremmin käypiä arvoja. Uudistuksen valmistelussa on ohjelman mukaan otettava paremmin huomioon sekä maapohjan että rakennusten todellinen markkina-arvo. Uudistus ei kuitenkaan saisi johtaa kohtuuttomiin muutoksiin kenenkään kiinteistöverossa.