KHO on ratkaissut kaksi kansainvälistä korkovähennysoikeutta koskevaa valitusta
KHO katsoi kummassakin tapauksessa, että kansainvälisen konsernin Suomeen perustetun sivuliikkeen ulkomaiselle konserniyhtiölle maksamat korkokulut eivät olleet sivuliikkeen verotuksessa vähennyskelpoisia. Näin ollen KHO piti antamissaan vuosikirjapäätöksissä voimassa molemmissa tapauksissa Helsingin hallinto-oikeuden tekemät ratkaisut.
Kummassakin tapauksessa ulkomaisen konsernin yhtiö oli perustanut Suomeen sivuliikkeen, jolle konsernin omistamat liiketoimintaa harjoittavan yhtiön osakkeet oli siirretty. Osakkeet oli maksettu osin ulkomaiselta konserniyhtiöltä saadulla korollisella velalla. Konserniin kuuluva suomalainen liiketoimintaa harjoittava yhtiö maksoi sivuliikkeelle konserniavustusta, joka oli liiketoimintaa harjoittavalle yhtiölle verotuksessa vähennyskelpoista ja sivuliikkeelle verotettavaa tuloa. Sivuliike puolestaan maksoi korkoja ulkomaiselle konserniyhtiölle, jolloin sivuliikkeelle ei tältä osin jäänyt verotettavaa tuloa. Ulkomaille maksettavat korot olivat vuositasolla 6-34 miljoonaa euroa.
KHO:n ratkaistavana oli erityisesti kysymys siitä, kuuluivatko sivuliikkeelle siirretyt osakkeet sen harjoittamaan liiketoimintaan, missä tapauksessa liiketoimintaan kuuluvien osakkeiden hankinnasta johtuvat korkokulut olisivat vähennyskelpoisia sivuliikkeen tuloksesta. KHO:n mukaan sivuliike ei kummassakaan tapauksessa ollut esittänyt riittäviä liiketaloudellisia perusteita sille, että osakkeet liittyisivät sen harjoittamaan liiketoimintaan. Tämän johdosta sivuliikkeen ulkomaiselle konserniyhtiölle maksamat osakkeiden hankinnan rahoitukseen otettujen lainojen korot eivät olleet sivuliikkeen verotuksessa vähennyskelpoisia.
Kummassakin tapauksessa korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu syntyi äänestyksen jälkeen. Toisessa tapauksessa KHO:n tuomarit äänestivät päätöksen perusteluista ja toisessa kaksi jäsentä olisi hyväksynyt verovelvollisen valituksen.
(KHO 2016:71, KHO 2016:72)
Verohallinnon 27.5.16 tiedotteen mukaan Korkeimman hallinto-oikeuden 19.5.2016 antamat ratkaisut selkiyttävät oikeuskäytännössä vallinnutta epäselvää tilannetta koskien yritysten dedt push down-järjestelyjä. Verohallinto toivoo, että yritykset, jotka ovat käyttäneet KHO:n päätösten kuvaamia korkojärjestelyjä, ovat yhteydessä verottajaan, jotta tapaukset saadaan nopeammin ratkaistua ja lisäseuraamukset minimoitua.
