Muutokset verotukseen vuodelle 2016
Eduskunta vahvisti vuoden 2016 verotusta koskevat muutokset hallituksen esityksen mukaisina joulukuun alussa. Muutosten pääpaino on pääministeri Sipilän hallitusohjelmassa esitettyjen veropolitiikkaa koskevien tavoitteiden mukaisesti kasvun, yrittäjyyden ja työllisyyden vahvistamisessa. Tavoitteisiin pyritään mm. erityisesti pieni- ja keskituloisille kohdistetuin työn verotuksen kevennyksin.
Ansiotulojen verotukseen tehdään ansiotason nousua ja inflaatiota vastaavat tarkistukset korottamalla valtion tuloveroasteikon tulorajoja 1,2 prosentilla. Huolimatta hallitusohjelmassa mainitusta tavoitteesta olla kiristämättä palkkatulojen verotusta millään tulotasolla, ns. solidaarisuusveron alarajaa alennetaan 90.000 eurosta 72.300 euroon, ts. asteikon kaksi ylintä luokkaa yhdistetään. Yhdistämisen on kuitenkin tarkoitus olla määräaikainen toimi ja koskea vain vuosia 2016 sekä 2017.
| Verotettava ansiotulo (€) | Vero alarajan kohdalla (€) | Vero alarajan ylittävästä tulon osasta (%) |
| 16.700 – 25.000 | 8,00 | 6,50 |
| 25.000 – 40.800 | 547,50 | 17,50 |
| 40.800 – 72.300 | 3.312,50 | 21,50 |
| 72.300 – | 10.085,00 | 31,75 |
Lisäksi kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärää korotetaan 2.970 eurosta 3.020 euroon ja työtulovähennyksen enimmäismäärää 1.025 eurosta 1.260 euroon samalla korottaen työtulovähennyksen kertymä- ja poistumaprosentteja. Molemmat toimet tähtäävät nimenomaan siihen, että erityisesti pieni- ja keskituloisten työ- ja etuustulojen verotus ei kiristyisi. Perusvähennyksen vaikutus ulottuu muutoksen seurauksena päivärahatulojen osalta noin 19.700 euron vuosituloihin, palkkatulojen osalta noin 25.500 euron vuosituloihin ja eläketulojen osalta noin 21.900 euron vuosituloihin.
Henkilön yleisradioveron alinta maksuunpantavan veron määrää korotetaan siten, että ensi vuoden alusta alkaen alle 70 euron yleisradioveroa ei maksuunpanna. Ennen muutosta maksuunpantavan veron vähimmäismäärä oli 50 euroa. Muutoksen seurauksena noin 300.000 henkilöltä poistuu velvollisuus maksaa yleisradioveroa. Yhteisöjen yleisradioveroon muutoksella ei ole vaikutusta, vaan maksuunpantavan veron vähimmäismäärä pysyy 140 eurossa.
Tuloverolakiin lisätään luonnollisen henkilön lahjoitusvähennystä koskeva säännös. Sen mukaan luonnollisilla henkilöillä ja kuolinpesillä on oikeus vähentää puhtaasta ansiotulostaan yliopistolle tai korkeakoululle tekemänsä vähintään 850 euron ja enintään 500.000 euron suuruinen rahalahjoitus. Säännös vastaa sisällöltään vuosina 2009–2012 voimassa ollutta lahjoitusvähennystä, mutta vähennyskelpoisuuden euromääräinen yläraja on korkeampi sen oltua aiemmin 250.000 euroa. Tuloverolakiin sisältyy jo lähes vastaava lahjoitusvähennys, joka tosin koskee vain yhteisöjä ja jossa vähennyskelpoisen lahjoituksen ylärajana on em. 250.000 euroa.
Ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain voimassaoloaikaa päätettiin jatkaa vuosille 2016–2019. Lain perusteella ulkomailta Suomeen erityisasiantuntemusta edellyttäviin tehtäviin tulevat työntekijät voivat edellytysten täyttyessä valita tavallisen tuloverotuksen sijasta kiinteän 35 prosentin palkkatulon lähdeveron enintään 48 kuukauden ajaksi.
Pääomatuloverotuksen ylempää verokantaa kiristetään jälleen ja se nousee 34 prosenttiin tulorajan pysyessä ennallaan 30.000 eurossa. Asuntolainan korkojen vähennyskelpoinen osuus pienenee jälleen aikaisemman päätöksen mukaisesti 10 prosenttiyksiköllä ja on vuoden 2016 alusta alkaen enää 55 prosenttia. Vähennyskelpoisen osuuden pienenemin jatkuu asteittain siten, että vuodesta 2019 alkaen enää 25 prosenttia asuntolainan koroista on vähennyskelpoista.
Luovutustappioiden vähennyskelpoisuutta laajennetaan ja ne säädetään vähennyskelpoisiksi kaikista pääomatuloista – ei vain luovutusvoitoista. Jatkossakaan tappioiden perusteella ei kuitenkaan myönnetä ansiotulojen verosta tehtävää alijäämähyvitystä, vaan vähentämättä jääneestä osuudesta vahvistetaan verovuoden luovutustappio, joka on vähennettävissä kaikista pääomatuloista seuraavana viitenä vuotena.
Sijoitetun vapaan pääoman (SVOP) rahastoon tehtyjen sijoitusten siirtymäsäännöksen voimassaolo päättyy vuoden 2015 lopussa. Ennen vuotta 2014 listaamattomaan yhtiöön tehdyt pääomansijoitukset on mahdollista palauttaa yhtiöstä vielä vuonna 2015 soveltaen vanhoja sääntöjä, ts. siten, että vaikka palautus tehtäisiin osakkaalle, joka ei itse ole tehnyt sijoitusta SVOP-rahastoon, pääomanpalautusta ei pidetä osinkona vaan luovutushintana, joka vähennetään osakkeen vähentämättä olevasta hankintamenosta. Mikäli osakkeella ei ole hankintamenoa, verotetaan luovutus normaaliin tapaan käyttäen hankintameno-olettamaa.
Vuoden 2016 alusta alkaen pääomanpalautus katsotaan veronalaiseksi luovutukseksi vain siltä osin, kuin palautus tehdään sijoituksen tehneelle sijoittajalle kymmenen vuoden kuluessa sijoituksen tekemisestä ja verovelvollinen esittää luotettavan selvityksen em. edellytysten täyttymisestä. Muussa tapauksessa palautus katsotaan aina osingoksi.
Perintö- ja lahjaverolakia muutetaan siten, että maksamatta olevalle verolle suoritettavasta viivekoron vähimmäismäärästä luovutaan. Verohallinnossa toteutetaan vuosina 2016–2019 tietojärjestelmäuudistus, jonka aikana nykyiset verotusjärjestelmät korvataan yhdellä uudella tietojärjestelmällä ja jonka yhteydessä on tarkoituksenmukaista luopua viivekoron vähimmäismäärästä ja laskea viivästysseuraamusten määrä kaikissa tapauksissa todellisten korkopäivien mukaan.
Kiinteistöverotusta kiristetään korottamalla voimalaitosrakennuksen ja –rakennelman, rakentamattoman rakennuspaikan sekä muiden kuin vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveron enimmäismäärää. Lisäksi yleisen kiinteistöveroprosentin ja vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin vaihteluvälin ala- ja ylärajaa päätettiin korottaa hieman, joskin tätä muutosta sovelletaan ensimmäisen kerran kuitenkin vasta vuodelta 2017 toimitettavassa kiinteistöverotuksessa.
Arvonlisäverokantoihin ei tule muutoksia, mutta pakollisen arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröitymisen liikevaihtoa koskeva alaraja nousee 10.000 euroon nykyisestä 8.500 eurosta. Vähäisestä toiminnasta myönnetyn alarajahuojennuksen päättymisen liikevaihtoraja nousee puolestaan 30.000 euroon 22.500 eurosta.
Ns. emo- ja tytäryhtiödirektiivin muutoksen seurauksena elinkeinotulen verottamisesta annettua lakia muutetaan rajoittamalla yhteisön saaman osinkotulon verovapautta siltä osin, kuin suoritus on verotuksessa vähennyskelpoinen sen maksajalle. Lisäksi lain osinkoverotusta koskevaan sääntelyyn lisätään yleinen väärinkäytöksiä estävä säännös, joka koskee yhteisöjen välisiä osinkoja, ja jonka mukaan säännöksen soveltamisedellytysten täyttyessä osinko on veronalaista tuloa. Säännöstä on tarkoitus soveltaa järjestelyihin, jotka eivät ole aitoja ja joilla pyritään perusteettomasti hyödyntämään osinkotulon verovapautta koskevia säännöksiä.
