Osakeyhtiön harjoittaman pääomasijoitustoiminnan verotuksesta
Sijoitustoimintaa voidaan verottaa periaatteessa kolmella tavalla. Sitä voidaan pitää tuloverolain mukaan verotettavana sijoitustoimintana, elinkeinoverolain mukaan verotettavana sijoitustoimintana tai elinkeinoverolain mukaan verotettavana pääomansijoitustoimintana. Tällä jaottelulla on merkittävä vaikutus ainakin tulojen veronalaisuuden, menojen vähennyskelpoisuuden sekä tiettyjen tase-erien kannalta. Etukäteen onkin syytä käyttää aikaa siihen, mitä on pidettävä yhtiön verotuksen kannalta optimaalisimpana ratkaisuna ja pyrittävä järjestämään yhtiön tilanne tätä tavoitetta silmällä pitäen.
Tuloverolain mukaan käytännössä kaikki tulot ovat veronalaisia, ellei niitä erikseen ole säädetty verovapaaksi. Tuloverolain mukaan verotettavassa toiminnassa saamisten menetykset ja arvonalentumiset eivät käytännössä ole vähennyskelpoisia. Lisäksi TVL:n mukaan luovutustappiot ovat vähennyskelpoisia luovutusvoitoista verovuonna ja viitenä seuraavana vuotena, eikä luovutustappioita saa vähentää muista tuloista.
Elinkeinoverolaissa puolestaan mm. käyttöomaisuusosakkeiden luovutukset voivat tiettyjen edellytysten täyttyessä olla verovapaita, mutta vastaavasti luovutustappiot ovat tällöin vähennyskelvottomia. Elinkeinoverolaissa kulujen vähennyskelpoisuus on lähtökohtaisesti tuloverolakia laajempi, mutta ilman pääomasijoittajan statusta esimerkiksi konserniyritykseltä olevien muiden saamisten kuin myyntisaamisten menetykset ja arvonalentumiset eivät ole vähennyskelpoisia.
Pääomasijoitustoiminta puolestaan on erityistapaus elinkeinoverolain systematiikassa – pääsäännön mukaan pääomasijoitustoiminnassa kaikki tulot ovat veronalaisia ja kaikki kulut vähennyskelpoisia. Näin ollen pääomasijoitustoimintaa harjoittava yhtiö ei saa hyväkseen myöskään elinkeinoverolain mahdollistamaa käyttöomaisuusosakkeiden verovapautta, mutta vastaavasti se voi vähentää osakkeiden luovutuksesta syntyneet tappiot. Pääomasijoittajan statuksen myötä myös konserniyritykseltä oleviin muihin saamisiin kuin myyntisaamisiin liittyvät menetykset ja arvonalentumiset tulevat vähennyskelpoisuuden piiriin.
Verohallinnon ohje pääomasijoitustoiminnasta
Verohallinto on 2.6.2015 julkaissut ohjeen pääomasijoitustoimintaa harjoittavan osakeyhtiön verotuksesta. Ennen ohjeen julkaisemista pääomasijoitustoimintaa käsiteltiin vain hyvin suppeasti osakeyhtiön osakkeiden luovutuksia koskevassa ohjeessa. Pääomasijoitustoiminnasta ei verolainsäädännössä ole nimenomaista määritelmää vaan sen sisältö on muotoutunut pitkälti lain esitöiden ja oikeuskäytännön perusteella, joten tulkintakäytännön yhtenäisyyden kannalta on hyvä asia, että Verohallinto julkaisi sitä koskevan oman ohjeensa. Ohjeessa on myös käsitelty laajasti pääomasijoittamiseen liittyvään oikeuskäytäntöä, johon perustuen tulkintalinjat on tehty.
Pääomasijoitustoimintaa harjoittavan yhtiön statuksella on verotuksen kannalta merkitystä mm. käyttöomaisuusosakkeiden luovutusten veronalaisuuden, saamisten menetysten ja arvonalentumisten sekä konsernituen vähennyskelpoisuuden ja omistetun yhtiön purkutuloksen vähennyskelpoisuuden kannalta.
Kuten edellä jo todettiin, pääomasijoitustoiminnan käsitteen määrittely perustuu lain esitöihin ja oikeuskäytäntöön. Lain esitöissä mm. kommandiittiyhtiömuotoista pääomasijoittajaa koskien on todettu, että tällainen toimija on yhtiö, jonka yhtiösopimuksen mukaisena ja tosiasiallisena ainoana tarkoituksena on pääomasijoitustoiminnan harjoittaminen. Elinkeinoverolaissa vaatimusta siitä, että yhtiö ei voi harjoittaa muuta toimintaa, ei ole asetettu.
Ratkaisu siitä, katsotaanko toiminta pääomasijoitustoiminnaksi, tehdään yhtiön oman toiminnan kokonaisarviointiin perustuen muodollisten ja toiminnallisten tunnusmerkkien perusteella. Ratkaisevaa kuitenkin on yhtiön toiminnan tosiasiallinen luonne. Muodollisina tunnusmerkkeinä voidaan ottaa huomioon yhtiön yhtiöjärjestykseen merkitty toimiala ja varsinainen jäsenyys Suomen pääomasijoitusyhdistys ry:ssä. Pelkästään nämä eivät kuitenkaan ratkaise pääomasijoittaja-statuksen saamista. Verohallinnon ohjeessa tuodaan esiin myös lain esitöihin perustuva toiminnallisia tunnusmerkkejä, joiden näkökulmasta toimintaa tarkastellaan. Toiminnallisina tunnusmerkkeinä mainitaan pääomasijoittajan juridinen muoto, pääomasijoitustoiminnan sisältö, toimintamalli, omistusosuus, toiminnan tarkoitus, omistuksen kesto ja pääomasijoituksen tuotto.
Ohjeessa todetaan myös, että lähtökohtaisesti yhtiön osakkeenomistajan toiminnalla ei ole vaikutusta yhtiön verotusasemaan. Pääomasijoittajien asema yhtiön osakkaina ja toiminnan kytkeytyminen laajempaan pääomasijoittajien muodostamaan taloudelliseen kokonaisuuteen voidaan ottaa huomioon. Pääomansijoittajana voi siten toimia pääomarahaston omistuksessa oleva hallintayhtiö, joka toimii rakenteessa pääomasijoitusten organisointivälineenä ilman, että sillä on omaa muuta elinkeinotoimintaa tai henkilökuntaa.
Oikeus- ja verotuskäytännössäkään ei täysin täsmällisesti ole voitu pääomasijoitustoimintaa määritellä. Pääomasijoitustoimintana onkin tapauskohtaiseen kokonaisarvioon perustuen voitu pitää toimintaa, joka ei täysin vastaa lain esitöissä tyypilliseksi arvioitua pääomansijoittajan toimintatapaa mm. rahoitusmuodon, omistusosuuden tai sen keston suhteen.
Pääomasijoitustoimintaa harjoittava yhtiö perustetaan yleensä harjoittamaan vain tätä toimintaa. Jos yhtiö kuitenkin harjoittaa myös muuta toimintaa kuin pääomasijoitustoimintaa, joudutaan ratkaisemaan, miten sovelletaan niitä elinkeinoverolain säännöksiä, joiden soveltamisen kannalta pääomasijoittaja-statuksella on merkitystä. Toisin sanoen joudutaan ratkaisemaan, voidaanko myös pääomasijoitustoimintaa harjoittavan yhtiön elinkeinotoimintaan kuuluvia osakkeita luovuttaa EVL 6b §:n nojalla verovapaasti tai onko omistetun tytäryhtiön purkutappio tällöin vähennyskelpoinen. Oikeuskäytännössä tällaiseen tilanteeseen ei ole otettu kantaa yhdessäkään julkaistussa ratkaisussa. Verohallinto on ohjeessaan esittänyt kantanaan, että pääomasijoittajalla voi pääomansijoitustoiminnan ohella olla muutakin EVL:ssa tarkoitettua elinkeinotoimintaa. Tällöin elinkeinotoimintaan kuuluvien käyttöomaisuusosakkeiden luovutushinta voi olla yhtiölle verovapaata tuloa.
Jos yhtiö lopettaa pääomasijoitustoiminnan harjoittamisen eikä sillä ole ollut tai se ei enää harjoita muutakaan EVL:n alaista toimintaa, yhtiön verotus toimitetaan TVL:n mukaan. Verohallinnon ohjeessa todetaan, että realisoitaessa pääomasijoitustoimintaan kuuluneita omistuksia verotus voidaan kuitenkin toimittaa EVL:n mukaan, mutta tarkkaa aikarajaa EVL-luonteen säilymiselle ei voida asettaa.
Erikseen ohjeessa todetaan vielä se, että pääomasijoittaja-käsitteen tulkinnallisuudesta johtuen kunkin verotusratkaisun perusteeksi tulee saada selvitys, jonka perusteella voidaan tehdä kokonaisarvio yhtiön tosiasiallisen luonteen mukaan eri tunnusmerkkien perusteella. Pääasiassa sen osapuolen on esitettävä asiassa selvitystä, jolla on tähän paremmat mahdollisuudet – käytännössä tämä tarkoittaa usein sitä, että selvitysvastuu on verovelvollisella itsellään.
