Valtiovarainministeriö on lähettänyt arvonnousuveroa koskevan luonnoksen lausuntokierrokselle perjantaina 12.8.2022. Lausuntokierros päättyy 12.9.2022. Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2023 alusta ja sitä sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2023 toimitettavassa verotuksessa.
Ehdotettu arvonnousuvero
Hallituksen esityksen mukaisella arvonnousuverolla on yleisesti ottaen tarkoitus saada Suomen verotusvallan piiriin henkilön tietyn omaisuuden arvonnousu, joka on kertynyt henkilön Suomessa asumisen aikana hänen pysyvästä tai pysyväisluonteisesta ulkomaille muutosta huolimatta.
Suunniteltua arvonnousuveroa sovellettaisiin jatkossa luonnollisiin henkilöihin, joiden verovelvollisuusasema muuttuisi yleisesti verovelvollisesta rajoitetusti verovelvolliseksi tai joiden verosopimuksen mukaiseksi asuinvaltioksi tulisi muu valtio kuin Suomi. Verovelvollisuusaseman muuttuminen olisi siten arvonnousuveron laukaiseva tekijä.
Arvonnousuveroa sovellettaisiin luonnollisiin henkilöihin, jotka ovat ennen Suomesta poismuuttoa olleet yleisesti verovelvollisia Suomessa, ja joiden verosopimuksen mukainen asuinvaltio on ollut Suomi vähintään neljän vuoden ajan Suomesta poismuuttoa edeltäneiden 10 vuoden aikana. Yleisesti verovelvollis- ja asumisjaksojen ei tarvitsisi kuitenkaan olla yhtäjaksoisia.
Arvonnousuveron piiriin kuuluisi lähtökohtaisesti irtain omaisuus, muun muassa:
• välittömässä omistuksessa olevat osakeyhtiöiden osakkeet sekä niihin rinnastuvien ulkomaisten yhtiöiden osakkeet
• välillisessä omistuksessa olevat osakkeet, jos verovelvollinen yksin tai yhdessä verovelvolliseen etuyhteydessä olevien yhtiöiden ja luonnollisten henkilöiden kanssa omistaa yli puolet mainittujen yhtiöiden pääomasta tai äänistä
• kotimaisen tai ulkomaisen sijoitusrahaston sijoitusrahasto-osuudet
• kotimaiset tai ulkomaalaiset joukkovelkakirjat
• optiot, termiinit ja muut johdannaissopimukset
• kapitalisaatiosopimukset, säästöhenkivakuutukset sekä eläkevakuutukset
• virtuaalivaluutat
Arvonnousuveron piiriin ei kuuluisi kiinteä omaisuus, kuten asunto-osakkeet ja kiinteistöt, joihin Suomella on lähtökohtaisesti jo verotusoikeus sisäisen lainsäädäntönsä sekä solmittujen verosopimusten nojalla. Lisäksi asunto-osakeyhtiöiden sekä muiden osakeyhtiöiden ja osuuskuntien, joiden kokonaisvaroista enemmän kuin 50 prosenttia muodostuu yhdestä tai useammasta kiinteistöstä, osakkeet rajataan soveltamisalan ulkopuolelle.
Arvonnousuvero realisoituisi tilanteessa, jossa verovelvollinen muuton jälkeen luovuttaa tai lahjoittaa arvonnousutulon alaista omaisuutta muuttovuoden tai sitä seuraavan seitsemän verovuoden aikana. Arvonnousuvero realisoituisi näin ollen tilanteissa, joissa arvonnousutulon alaista omaisuutta luovutettaisiin vastikkeetta tai vastikkeellisesti edellä mainitun ajanjakson aikana. Edellä mainitusta poiketen, perintönä tapahtuva vastikkeeton luovutus ei olisi esitysluonnoksen mukaan arvonnousutulon laukaiseva luovutus.
Arvonnousuveron perusteena oleva laskennallinen luovutusvoitto laskettaisiin siten, että henkilön omistamien omaisuuserien Suomesta poismuuttohetkeä edeltävän päivän tilanteen mukaisesta käyvästä arvosta vähennettäisiin sen verotuksessa poistamaton hankintameno. Käypä arvo määriteltäisiin yleisten verotuksessa noudatettavien periaatteiden mukaisesti. Laskennallista luovutusvoittoa laskettaessa otettaisiin huomioon myös arvonnousutulon alaisen omaisuuden laskennalliset luovutustappiot.
Arvonnousutulo katsottaisiin Suomesta poismuuttoa edeltävän päivän verovuoden pääomatuloksi, johon sovellettaisiin pääomatulon verokantaa. Verovelvollisen vaatimuksesta arvonnousutulo voitaisiin kuitenkin lukea muuttovuoden sijasta sen verovuoden tuloksi, jonka aikana omaisuus on luovutettu vastikkeellisesti tai lahjana.
Ilmoitusvelvollisuus
Arvonnousutuloverovelvollisen luonnollisen henkilön olisi toimitettava Verohallinnolle verotusta varten tarpeelliset tiedot arvonnousuveron alaisesta omaisuudestaan Suomesta poismuuttovuoden osalta. Mikäli arvonnousutuloverovelvollinen vaatii arvonnousutulon verotuksen lykkäämistä luovutusvuodelta toimitettavaan verotukseen, voidaan esityksen perusteella vaatia myös vakuuden asettamista, mikäli verovelvollinen on muuttanut muualle kuin EU-valtioihin, Norjaan tai Islantiin. Ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti voisi johtaa arvonnousutulon lukemiseen sen vuoden tuloksi, jota laiminlyönti koskee.
Uusi ilmoitusvelvollisuus on omiaan lisäämään arvonnousutuloverovelvollisen henkilön hallinnollisia velvoitteita ja taakkaa verovelvollisuusaseman muuttuessa. Verovelvollisen kannalta onkin huomioitava, että ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti johtaisi veron maksuunpanoon, vaikka arvonnousutulon alaista omaisuutta ei olisikaan tosiasiallisesti luovutettu tai lahjoitettu.
Ilmoitusvelvollisuutta ei kuitenkaan ole, mikäli verovelvollisen arvonnousutulon alaisen omaisuuden yhteenlaskettu käypä arvo olisi vähemmän kuin 500 000 euroa tai mainitun omaisuuden yhteenlasketun laskennallisen luovutusvoiton määrä olisi alle 100 000 euroa.
Milloin lakia ei sovellettaisi?
• Henkilöstä on tullut Suomessa rajoitetusti verovelvollinen 31.12.2022 tai tätä ennen
• Arvonnousutulon alaisen omaisuuden yhteenlaskettu käypä arvo on vähemmän kuin 500 000 euroa
• Arvonnousutulon alaisen omaisuuden yhteenlaskettu laskennallinen luovutusvoitto on vähemmän kuin 100 000 euroa
• Arvonnousutulon alaisen omaisuuden luovutus tai lahjoitus tapahtuu aikaisintaan kahdeksantena verovuotena muuttovuoden jälkeen
Muuta
Esitysluonnos vaikuttaa vielä kaiken kaikkiaan keskeneräiseltä ja täsmennyksiä vaativalta. Esitysluonnos antaa ymmärtää, että mikäli henkilön verosopimuksen mukainen asuinvaltio on muuttunut muuksi valtioksi kuin Suomeksi ennen lain voimaantuloa, soveltuisi laki muiden edellytysten täyttyessä, mikäli henkilön yleinen verovelvollisuus muuttuu rajoitettuun verovelvollisuuteen lain voimaantulon jälkeen. Lisäksi esitysluonnoksen mukaisen arvonnousuveron suhde Suomen solmimiin kahdenvälisiin verosopimuksiin ja ulkomaisen veron hyvittämiseen kaipaa mielestämme selkiytystä.
Yhtenä erityisen ongelmallisena elementtinä näemme välillisen omistuksen säätämisen arvonnousuveron alaiseksi omaisuudeksi, minkä vuoksi ulkomaille muuttavaa henkilö voitaisiin verottaa myös Suomessa tai ulkomailla olevan holding-yhtiön luovutusvoitoista. Käytännössä holding-yhtiölle muodostuvaa luovutusvoittoa verotettaisiin sekä holding-yhtiön tasolla yhtiön tulona että yhtiön omistajan tasolla arvonnousuverona, minkä jälkeen samaa tuloa verotettaisiin vielä esimerkiksi yhtiön voitonjakona. Välillisen omistuksen säätäminen arvonnousuveron alaiseksi omaisuudeksi johtaisi siten saman tulon moninkertaiseen verottamiseen.
Arvonnousuverolla saattaa olla haitallisia vaikutuksia esimerkiksi Suomen kilpailukykyyn ja kiinnostavuuteen ulkomaisten korkean osaamisen asiantuntijoiden joukossa. Näkemyksemme mukaan varsin lyhyt Suomessa asuminen johtaisi arvonnousuverovelvollisuuteen, mikä vääjäämättä johtaisi Suomessa asuvien tai Suomeen muuttavien ulkomaalaisten asiantuntijoiden ja startup-yrittäjien Suomesta muuttoon ennen arvonnousuverovelvollisuuden syntymistä. Arvonnousuvero, kaksinkertaisen verotuksen riski ja jopa kahdeksan vuotta jatkuva raportointivelvollisuus Suomeen tulevat todennäköisesti sulkemaan Suomen pois kansainvälisesti kilpailluiden asiantuntijoiden vaihtoehdoista.
Nyt annettuun esitysluonnokseen on odotettavissa vielä muutoksia lausuntokierroksen jälkeen, eikä esitysluonnoksen mukainen arvonnousuvero ole todennäköisesti lopullinen. Mikäli näillä näkymin vuoden 2023 alusta voimaantuleva arvonnousuvero pohdituttaa, niin ota rohkeasti yhteyttä keskustellaksesi arvonnousuverosta ja teille parhaasta ratkaisusta asian suhteen.
