Valmis-hanke ja verolainsäädännön uudistukset
Verohallinnossa on ollut vuodesta 2013 alkaen vireillä ns. Valmis-hanke, jonka tarkoituksena on kehittää Verohallinnon toimintaa mm. uudistamalla sen tietojärjestelmä kokonaan korvaamalla verotuksessa käytössä olevat lukuisat ohjelmistot yhdellä ohjelmistolla sekä edistämällä sähköisiä toimintatapoja ja verotuksen reaaliaikaistamista. Osana vuonna 2019 loppuun saatettavaa hanketta on tarkoitus uudistaa mm. muutoksenhakua koskevaa verolainsäädäntöä.
Uudistamisen ensimmäiseen vaiheeseen liittyen hallitus antoi 17.3.2016 esityksen (HE 29/2016 vp) verotusmenettelyn ja veronkantolain kokonaisuudistuksesta, jonka tavoitteena on yhtenäistää eri verolajien muutoksenhakua koskevaa lainsäädäntöä. Tällä hetkellä esitys on eduskunnassa valiokuntakäsittelyssä – esitettyjen uudistusten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2017 alusta alkaen. Tässä tekstissä keskitytään ainoastaan ehdotettuihin verotuksen muutoksenhakumenettelyä ja -aikoja koskeviin muutoksiin.
Muutoksenhakumenettely
Nykyisin verotuksen muutoksenhakumenettely on epäyhtenäinen, sillä verolajista riippuen ensiasteen muutoksenhakuelimenä voi toimia Verohallinto, hallinto-oikeus tai verotuksen oikaisulautakunta. Hallituksen esityksessä onkin todettu järjestelmän oleva sekava ja hajanainen sekä rasittavan Verohallintoa toiminnallisesti ja taloudellisesti. Verovelvollisen näkökulmasta järjestelmä vaikuttaa monimutkaiselta, mitä ei luonnollisestikaan voida pitää toivottavana verovelvollisen oikeusturvan toteutumisen kannalta.
Ehdotetun muutoksen myötä kaikista verolajeista valitettaisiin ensi vaiheessa verotuksen oikaisulautakuntaan. Muutoksen tarkoituksena on mm. vähentää hallintotuomioistuimissa käsiteltävien asioiden määrää tarjoamalla verovelvolliselle mahdollisuuden harkita valitusteitse tapahtuvan muutoksenhaun tarvetta vielä oikaisulautakunnan päätöksen perusteella. Toisaalta valitusta edeltävän oikaisulautakuntakäsittelyn voisi ajatella myös parantavan valitusten käsittelyn edellytyksiä hallinto-oikeudessa ja siten osaltaan sujuvoittavan prosessia.
Muutoksenhaun määräajat ja edellytykset
Tällä hetkellä verotuksen muuttamista koskevat määräajat vaihtelevat eri verolajeissa, mikä voi johtaa esimerkiksi verotarkastuksissa tilanteisiin, joissa yhden verolajin osalta oikaisu on mahdollinen, mutta toisen osalta ei. Myös verotuksen oikaisun ja veron jälkikäteisen määräämisen edellytykset, ts. onko oikaisun ehtona esimerkiksi verovelvollisen tietynasteinen laiminlyönti tai Verohallinnon menettelyvirhe, poikkeavat toisistaan eri verolajien osalta.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että jatkossa verovelvollisen määräaika oikaisuvaatimuksen tekemiselle olisi kaikissa verolajeissa kolme vuotta verovuoden, kalenterivuoden tai tilikauden päättymistä seuraavan vuoden alusta lukien. Muutoksenhakuaika olisi sama kuin yleinen viranomaisaloitteisen verotuksen muuttamisen määräaika. Ehdotetun muutoksen seurauksena esimerkiksi tuloverotusta koskevan oikaisuvaatimuksen määräaika lyhenisi siis kahdella vuodella eli suhteellisen merkittävästi.
Oikaisu voitaisiin hallituksen esityksen mukaan tehdä lähtökohtaisesti virheen laadusta tai perusteesta riippumatta ja näin ollen nykyisestä virheen luonteeseen perustuvasta jaottelusta verotuksen oikaisun määräajan pituuden määräävänä tekijänä luovuttaisiin. Oikaisu tai veron määrääminen ei kuitenkaan olisi mahdollista, jos Verohallinto on selvittänyt ja nimenomaisesti ratkaissut asian joko päätöksellään tai päätöstä tekemättä.
Erillispäätöksissä, kuten erilaisissa hakemus- ja poikkeuslupa-asioissa, verovelvollisen ensiasteen muutoksenhakuaika olisi kuitenkin vain 60 päivää päätöksen tiedoksisaannista. Ennakkoratkaisujen osalta muutoksenhakuaika taas säilyisi ennallaan 30 päivässä. Osana määräaikojen lyhentämistä hallitus ehdottaa myös verotuksen oikaisulautakunnan päätöksestä hallinto-oikeudelle tehtävän valituksen määräaikaa lyhennettäväksi 60 päivään päätöksen tiedoksisaannista.
Jatkettu ja pidennetty määräaika
Lisäksi uutena menettelynä ehdotetaan säädettäväksi veroviranomaisen harkintaan perustuvasta oikeudesta jatkaa verovelvollisen vahingoksi tehtävän verotuksen oikaisun, veron määräämisen ja päätöksen oikaisun määräaikaa. Määräajan pidennys tulisi hallituksen esityksen mukaan kyseeseen vain verointressiltään merkittävissä poikkeustilanteissa, joissa Verohallinnosta riippumattomista syistä tarpeellisia tietoja ei ehditä saada tai asiaa ei ehditä riittävästi selvittää ennen määräajan päättymistä.
Edelleen hallituksen esityksessä ehdotetaan, että rajatuissa erityistilanteissa oikaisuaikaa voitaisiin pidentää vuodella tai oikaista verotusta kuuden vuoden ajan. Pidennetty määräaika olisi kaikissa verolajeissa mahdollinen verotuksen muuttamisen perustuessa kansainvälisessä tiedonvaihdossa muussa kuin automaattisessa tietojenvaihdossa ulkomailta saatuun verotukseen vaikuttavaan tietoon. Em. tiedolla tarkoitettaisiin hallituksen esityksen mukaan lähinnä virka-apupyynnön perusteella saatua tai toisen maan veroviranomainen oma-aloitteisesti Verohallinnolle antamaa tietoa.
Edellä esitettyjä määräaikoja ei ehdoteta sovellettavan veropetostilanteisiin, vaan hallitus ehdottaa, että määräaika rikosperusteiseen verotuksen muuttamiseen olisi aina vuosi sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana syyttäjä on nostanut syytteen ja näin ollen oikaisun määräaika on tässä tilanteessa sidoksissa syyteoikeuden vanhenemiseen.
