Verohallinto antoi ohjeen kapitalisaatiosopimuksen verotuksesta
Verohallinto antoi 20.11.2015 ohjeen kapitalisaatiosopimuksen verotuksesta (diaarinumero: A48/200/2015). Ohjeessa kapitalisaatiosopimuksella tarkoitetaan vakuutusyhtiön kanssa tehtyä henkivakuutusluokkaan 6 kuuluvaa säästämis- tai sijoittamissopimusta. Kapitalisaatiosopimus poikkeaa muista vakuutusyhtiön tarjoamista tuotteista (esimerkiksi säästö- tai sijoitusvakuutuksista) siinä, että kapitalisaatiosopimuksen perusteella ei vakuuteta ketään. Kapitalisaatiosopimus on aina määräaikainen, koska ei ole mitään vakuutustapahtumaa, joka muutoin päättäisi sopimuksen.
Verohallinnon ohjeessa käsitellään kapitalisaatiosopimuksen verotusta sekä luonnollisen henkilön tuloverotuksessa että yhteisön tuloverotuksessa. Vakuutuslaitosten ja luotto- ja rahalaitosten tuloverotus on jätetty ohjeen ulkopuolelle. Kapitalisaatiosopimusta käsitellään myös ennakkoperinnässä, perintö- ja lahjaverotuksessa sekä varainsiirtoverotuksessa.
Kapitalisaatiosopimuksen vakuutusyhtiön kanssa tehnyt luonnollinen tai juridinen henkilö (sijoittaja) suorittaa vakuutusyhtiölle maksuja joko kertamaksuna tai useassa erässä. Vakuutusyhtiö sijoittaa sille suoritetuista maksuista kertyneet varat sopimuksen ehdoista riippuen joko oman harkintansa tai sijoittajan toimeksiantojen mukaisesti. Varojen sijoituskohteet ovat kuitenkin sopimustyypistä riippumatta aina vakuutusyhtiön omistuksessa. Sijoituskohteena olevan omaisuuden tuotto kuuluu siten aina siviilioikeudellisesti vakuutusyhtiölle.
Vakuutusyhtiö maksaa kapitalisaatiosopimukseen sijoitetut varat ja niille kertyneen tuoton (kapitalisaatiosopimuksen säästön) sijoittajalle omilla palkkioillaan vähennettynä sijoittajalla sopimuksessa määrättynä ajankohtana. Yleensä säästö maksetaan kertasuorituksena kapitalisaatiosopimuksen voimassaoloajan päätyttyä eli kapitalisaatiosopimuksen eräännyttyä. On myös mahdollista, että säästö sovitaan maksettavaksi sijoittajalle osasuorituksina määrättyinä ajankohtina.
Kapitalisaatiosopimuksen verotuksen kannalta yksi relevantti kysymys on sopimuksen tulolähde. Kapitalisaatiosopimus saattaa kuulua henkilökohtaisen toiminnan tai elinkeinotoiminnan tulolähteeseen. Kapitalisaatiosopimuksen tulolähde vaikuttaa muun muassa kapitalisaatiosopimuksen tuottojen jaksottamiseen ja kapitalisaatiosopimukseen tehdystä sijoituksesta syntyneen tappion vähentämiseen.
Toinen kysymys on suoritettujen maksujen vähennyskelpoisuus tuloverotuksessa. Verohallinnon ohjeen mukaan, kapitalisaatiosopimuksen maksu ei ole tuloverolain säännöksissä tarkoitettu verotuksessa vähennyskelpoinen meno. Kun kapitalisaatiosopimuksen maksuja ei ole myöskään erikseen säädetty vähennyskelpoiseksi, maksut ovat verotuksessa vähennyskelvottomia.
Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 7 §:n mukaan elinkeinotulosta vähennyskelpoisia ovat elinkeinotoiminnassa tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet menot ja menetykset. Kapitalisaatiosopimuksen maksu ei ole meno, vaan saamisoikeuden synnyttävä sijoitus, joten Verohallinnon ohjeen mukaan maksua suoritettaessa ei synny myöskään elinkeinotulon verotuksessa vähennyskelpoista menoa. Kapitalisaatiosopimukseen tehdystä sijoituksesta johtuva lopullinen tappio voi sen sijaan olla sijoituksen erääntyessä tai kapitalisaatiosopimus takaisinostettaessa elinkeinotulon verotuksessa vähennyskelpoinen menetys.
Kapitalisaatiosopimukseen tehdystä sijoituksesta saatu tulo on Verohallinnon ohjeen mukaan varallisuuden kerryttämää tuloa, joten sitä pidetään luonnollisen henkilön verotuksessa pääomatulona. Hankintameno-olettaman käyttäminen ei ole mahdollista, koska kyseessä ei ole luovutusvoitto. Elinkeinotoiminnan tulolähteeseen kuuluvan kapitalisaatiosopimuksen tuotto on puolestaan veronalaista elinkeinotuloa.
Sen sijaan kapitalisaatiosopimuksen varojen sijoittamisesta välittömästi kertynyt tuotto (esimerkiksi osinko, korko tai luovutusvoitto) ei ole sijoittajan veronalaista tuloa, vaan sijoituskohteet omistavan vakuutusyhtiön tuloa. Myöskään sijoituskohteiden vaihdot saman kapitalisaatiosopimuksen sisällä eivät keskusverolautakunnan ratkaisun KVL 34/2011 perusteella aiheuta sijoittajalle veroseuraamuksia. Tulkintaa sovelletaan Verohallinnon ohjeen mukaan sekä henkilökohtaisen toiminnan että elinkeinotoiminnan tulolähteessä.
Kapitalisaatiosopimukseen tehdystä sijoituksesta saadun veronalaisen tulon yhteismäärä lasketaan ohjeen mukaan vähentämällä sopimuksen perusteella saaduista suorituksista sopimuksen perusteella maksetut maksut. Kapitalisaatiosopimuksen maksut huomioidaan tällä tavoin veronalaista tuloa laskettaessa, vaikka maksut eivät ole erikseen verotuksessa vähennyskelpoisia.
Verohallinnon ohjeessa on lisäksi käsitelty erikseen mm. veronalaisen tulon jaksottamista, kapitalisaatiosopimuksesta aiheutunutta tappiota, omaisuuden siirtoa kapitalisaatiosopimukseen sekä sopimukseen kohdistuvia tulonhankkimismenoja ja korkoja.
