Yrityksen suunnitellessa toimintansa laajentamista ulkomaille on lukuisia seikkoja, jotka yrityksen tulee huomioida ja kannattaa suunnitella ennen liiketoiminnan aloittamista toisessa maassa. On hyvin tärkeää, että suomalaisen yrityksen ulkomaille tapahtuvan toiminnan suunnittelu tehdään huolellisesti ja tarvittaessa asiantuntija-apua käyttäen ikävien yllätysten välttämiseksi.
Suomalaisen yrityksen ulkomailla harjoittaman toiminnan yritysmuoto
Ulkomailla voidaan harjoittaa toimintaa monella eri tapaa, mutta tyypillisimmät vaihtoehdot ovat joko tytäryhtiönä tai sivuliikkeenä toimiminen. Näiden kahden pääasiallinen ero on siinä, että tytäryhtiö on juridisesti erillinen yhtiö, jolla on omat hallintoelimensä. Paikallinen yhtiöoikeudellinen lainsäädäntö määrittelee yhtiön toimintaa koskevia velvoitteita ja vastuita. Sivuliike on organisatorisesti osa suomalaista pääliikettä (yritystä), joten paikallinen lainsäädäntö velvoittaa pääliikettä ulkomailla harjoitettavan toiminnan osalta. Toiminnan luonne voi joissakin valtioissa velvoittaa toimintaa harjoitettavan tietyssä juridisessa muodossa.
Tytäryhtiön ja sivuliikkeen on pidettävä liiketoiminnastaan kirjanpitoa paikallisen lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Yhtiö maksaa toiminnastaan tuloveroa, arvonlisäveroa ja työnantajasuorituksia kyseistä toimintaa koskevien säännösten mukaisesti. Sivuliikkeen osalta ulkomailla saatu tulo on osa suomalaisen pääliikkeen tuloa. Siten ulkomailta saatu tulo sisältyy yhtiön Suomessa laadittavaan tilinpäätökseen.
Kaikissa tapauksissa ei edellytetä ulkomailla harjoitettavan toiminnan organisoimista tytäryhtiöksi tai sivuliikkeeksi. Esimerkiksi tavaroita tai palveluita voidaan myydä ulkomaille ilman tytäryhtiön tai sivuliikkeen perustamista. On kuitenkin hyvä huomata, että mikäli yritykselle muodostuu kiinteä toimipaikka ulkomaille, aiheuttaa se lähestulkoon aina yritykselle tuloverovelvollisuuden ulkomailla. Kiinteä toimipaikka luo mahdollisesti myös paikallisia arvonlisävero- ja työnantajavelvoitteita, vaikka kohdevaltioon ei olisikaan perustettu tytäryhtiötä tai rekisteröity sivuliikettä.
Sivuliikkeen ja kiinteän toimipaikan ulkomaille maksama tulovero huomioidaan Suomen verotuksessa kaksinkertaisen verotuksen poistamista koskevien säännösten mukaisesti. Verotuksellisesti tulon kaksinkertainen verotus yhtiön yhteisöverotuksessa eli tuloverotuksessa sekä sivuliikkeen että pääliikkeen tulona voidaan välttää yleensä joko hyvitys- tai vapautusmenetelmällä.
Suomalaisen yrityksen ulkomaille syntyvien velvoitteiden tarkistaminen
Suomalaisen yhtiön ulkomailla harjoittaman toiminnan luonteesta riippuen yhtiölle voi syntyä ulkomailla erilaisia velvoitteita, jotka voivat liittyä yhtiön työnantaja-asemaan (työnantajamaksut ja työntekijöiden sosiaaliturva), arvonlisäverotukseen tai tuloverotukseen.
On syytä huomioida, että yhtiölle voi syntyä esimerkiksi työnantaja-asemaan tai arvonlisäverotukseen liittyviä velvoitteita myös niissä tapauksissa, että yhtiölle ei muodostuisi ulkomaille kiinteää toimipaikkaa. Jos esimerkiksi yhtiön työntekijä muuttaa ulkomaille etätöihin, työnantajan tulee paikallisesti tarkistaa, mitä velvoitteita tästä yhtiölle muodostuu. Työntekijän toiminta ulkomailla voi muodostaa myös riskin kiinteästä toimipaikasta kyseisessä maassa. Vastaavasti yhtiön tuotteiden myynti Suomesta ulkomaille voi velvoittaa yhtiön rekisteröitymään arvonlisäverovelvolliseksi kyseisessä maassa.
Paikallisen lainsäädännön selvittäminen on tärkeää myös esimerkiksi työoikeudellisesta näkökulmasta. Jos yhtiö palkkaa ulkomailla joko suomalaisia tai ulkomaalaisia työntekijöitä, työsopimuksissa on tärkeää huomioida paikallinen lainsäädäntö.
Apua suunnitteluun
Yhtiön suunnitellessa toimintansa aloittamista ulkomailla, yhtiön on lähes välttämätöntä turvautua paikallisen lainsäädännön tuntevaan asiantuntija-apuun. Avustamme mielellämme kevyen verokartoituksen tekemisessä liittyen ulkomaantoimintoihin. Lisäksi meillä on Nexia International -verkostomme kautta erinomaiset kontaktit ulkomaille, joten kauttamme voit helposti varmistaa toimintaan liittyvät Suomen ja kohdemaan lainsäädäntöön liittyvät veroseuraamukset ja saada suosituksen verotuksellisesti tehokkaasta ja käytännöllisimmästä toimintamallista liittyen kuhunkin liiketoiminnan erityistilanteeseen myös kansainvälisessä toimintaympäristössä.
