Verohallinto lähestyy kiinteistönomistajaa keväisin tuloverotuksen lisäksi kiinteistöverotusasialla. Kiinteistönomistajalle toimitetaan vuosittain maaliskuussa kiinteistöverotuspäätös ja tilisiirtolomake. Verovelvollinen vastaa tietojen oikeellisuudesta ja hänen täytyy tarkistaa ja tarvittaessa korjata tai täydentää kiinteistöverotuspäätöksellä olevia tietoja. Olemme apunasi kiinteistöverotuspäätöksen läpikäymisessä ja täydentämisessä sekä tarvittaessa myös oikaisun hakemisessa.
Kiinteistövero tulee maksettavaksi syksyllä. Verohallinto hoitaa verotuksen, mutta kiinteistöveron tulot menevät kunnille. Kiinteistöveroa maksetaan maan ja rakennusten omistamisen perusteella. Veron ulkopuolelle jäävät maatalous- ja metsätalousmaa sekä vesialueet. Veron määrään vaikuttavat kiinteistön sijaintikunnan kiinteistöveroprosentti ja kiinteistön verotusarvo. Kiinteistövero määrätään vuoden ensimmäisenä päivänä voimassa olleiden olosuhteiden perusteella.
Kiinteistöveron määrä lasketaan kertomalla kiinteistöveroprosentti kiinteistön verotusarvolla
Kiinteistön verotusarvo lasketaan laissa määrättyjen laskentaperusteiden mukaan erikseen rakennusten ja maapohjan osalta. Kiinteistön verotusarvo voi kuitenkin olla enintään näiden osien käypä arvo kokonaisuudessaan.
Rakennuksen verotusarvo määräytyy sen koon, laatu- ja varustetason, iän, rakennustyypin ja valmiusasteen perusteella. Rakennusten arvostaminen tapahtuu siis samojen arvojen mukaisesti koko maassa. Koska rakennuksen perusparannus ja remontti sekä varustetason muutos vaikuttavat rakennuksen arvoon, tulisi niistä ilmoittaa Verohallinnolle. Varustetason muutoksella tarkoitetaan esimerkiksi sähköjen tai vesijohdon lisäämistä.
Myös rakenteilla olevan rakennuksen valmiusaste vaikuttaa rakennuksen verotusarvoon. Siten myös siitä tulee ilmoittaa Verohallinnolle. Keväästä 2020 alkaen kiinteistöjä koskevat muutosilmoitukset tehdään OmaVerossa.
Maapohjan verotusarvon osalta tavoitteena on, että tontin verotusarvo olisi 75 prosenttia sen käyvästä arvosta. Maapohjan verotusarvo määräytyy käyttötarkoituksen, rakennusoikeuden, sijainnin, liikenneyhteyksien, rakennustarkoitukseen sopivuuden, kunnallisteknisten töiden valmiusasteen ja hintatason perusteella.
Kiinteistöveroprosentin määrä vaihtelee kunnittain ja siitä päätetään kunnissa valtion asettamien raamien puitteissa. Vakituisille asuinrakennuksille on lähtökohtaisesti pienempi kiinteistöveroprosentti kuin muille kiinteistöille. Vakituisen asuinrakennuksen maapohjan vero on kuitenkin yleisen veroprosentin suuruinen. Lisäksi pääkaupunkiseudun kuntien on määrättävä korkeampi kiinteistövero asuntotarkoitukseen kaavoitetulle rakentamattomalle rakennuspaikalle.
Kiinteistöverosta vastuussa on kiinteistön vuoden alussa omistanut
Kiinteistövero tulee maksettavaksi sille taholle, joka on omistanut kiinteistön vuoden ensimmäisenä päivänä. Kiinteistön omistajaan rinnastetaan haltija, jolla on esimerkiksi testamentin perusteella vastikkeeton hallintaoikeus kiinteistöön. Mikäli kiinteistö myydään vuoden aikana, myös uusi omistaja on vastuussa kaupantekovuoden suorittamatta olevasta kiinteistöverosta. Verohallinto saa tiedon myytyjen kiinteistöjen uusista omistajista Maanmittauslaitokselta.
Kiinteistöverotusta ollaan uudistamassa, mutta kiinteistöveron määrään ei tavoitella muutosta
Kiinteistöverotusta on tarkoitus uudistaa lähivuosina. Tavoitteena on muuttaa kiinteistöjen arvostamisperiaatteita oikeudenmukaisemmiksi ja läpinäkyvämmiksi. Muutosten myötä kiinteistöjen verotusarvot tulevat valtaosin nousemaan, mutta vastaavasti valtion tarkoituksena on alentaa veroprosenttien ala- ja ylärajaa. Uudistuksen tavoitteena ei ole nostaa eikä laskea kiinteistöveron kokonaismäärää.
