Mistä edunvalvontavaltuutuksessa on kysymys
Edunvalvontavaltakirjan tekemisellä on mahdollista varautua aikaan, jolloin henkilö itse tulee kykenemättömäksi hoitamaan omia henkilökohtaisia ja taloudellisia asioitaan. Valtuutuksella valtuuttaja eli päämies nimeää henkilön, joka tarpeen tullen ottaa päämiehen asiat hoitaakseen.
Edunvalvontavaltakirjassa voidaan ja useassa tapauksessa kannattaakin määritellä toimintaohjeita valtuutetulle. Toimintaohjeet määrittelevät valtuutetun toimivaltaa ja valtakirjassa esitetty tahto voi joko supistaa tai laajentaa valtuutetun mahdollisuutta toimia valtuuttajan puolesta.
Edunvalvontavaltuutettu voi hoitaa päämiehen taloudellisten asioiden lisäksi myös päämiehen muita henkilökohtaisia asioita, kuten tehdä päätöksiä hänen asumisensa ja hoitonsa järjestämisessä.
Edunvalvontavaltuutuksen edut
Jos henkilön edunvalvonta järjestetään tilanteessa, jossa edunvalvontavaltuutusta ei ole tehty, edunvalvojan oikeudet ja velvollisuudet määräytyvät lain mukaan, ja oikeustoimien tekemisen taustalla on päämiehen edun turvaaminen. Kun oikeustoimia arvioidaan ainoastaan päämiehen edun kannalta, esimerkiksi päämiehen omaisuuden lahjoittaminen ei lähtökohtaisesti ole missään olosuhteissa mahdollista, eikä maistraatti anna lahjoituksiin niiden pätevyyden edellyttämää suostumusta. Useissa tapauksissa päämiehen omaisuuden lahjoittaminen voi kuitenkin olla päämiehen tahdon mukaista. Kysymys voi olla esimerkiksi yritystoimintaa harjoittavan yhtiön sukupolvenvaihdoksesta tai muun omaisuuden jälkipolville ohjaamisesta. Tällaisten toimien toteuttaminen on saattanut jäädä tekemättä tai kesken ennen henkilön toimintakyvyn menettämistä. Jos päämies on määrännyt tällaisista asioista edunvalvontavaltuutuksessa, mahdollisuudet toteuttaa toimia myös edunvalvonnan voimaan tultua voivat olla huomattavasti laajemmat.
Edunvalvontavaltakirja on hyödyllinen asiakirja myös silloin, kun siinä ei määritellä valtuutetulle erityisiä toimintaohjeita. Edunvalvonta on joustavampi järjestää edunvalvontavaltakirjalla kuin tilanteessa, jossa päämiehelle tulee lain mukaan järjestää edunvalvoja päämiehen toimintakyvyttömyyden vaatiessa asioiden hoitoa. Edunvalvontavaltuutus tuo joustavuutta myös siitä näkökulmasta, että ilman valtuutusta määrätyn edunvalvojan toimintaa säätelevät tiukemmat maistraatille tapahtuvaa toiminnan raportointia koskevat säännökset.
Edunvalvontavaltakirjalla edunvalvojaksi tulee päämiehen toivoma henkilö myös tilanteissa, joissa asioiden hoitajaksi nimettävästä henkilöstä ehkä lähisukulaisten kesken voisi muutoin muodostua erimielisyyttä ja edunvalvojaksi tulisi mahdollisesti määrätyksi yleinen edunvalvoja, joka hoitaisi tehtävää viran puolesta.
Tieto siitä, että asiat on suunniteltu ja toimivat myös jatkossa, voi olla myös hyvää mielenrauhaa luova seikka.
Edunvalvontavaltakirjan laatiminen käytännössä
Edunvalvontavaltakirjalle on säädetty tietyt muotovaatimukset, kuten kirjallinen muoto ja todistaminen. Edunvalvontavaltakirjan laatimissa on suositeltavaa käyttää asiantuntija-apua, jolloin valtuuttajan tahdon kirjaaminen valtakirjaan mietitään yhdessä asiantuntijan kanssa ja varmistetaan, että valtakirja tulee laadittua myös muodollisesti oikein.
Edunvalvontavaltuutus vahvistetaan maistraatin päätöksellä vasta sen jälkeen, kun valtuuttaja on sairauden tai muun syyn vuoksi tullut kyvyttömäksi hoitamaan omia asioitaan.
Edunvalvontavaltakirja kannattaa laatia mahdollisimman hyvissä ajoin. Samassa yhteydessä kannattaa miettiä, olisiko syytä ryhtyä suunnittelemaan varallisuuden siirtoa jälkipolville lahjoituksin tai laatimalla testamentti tai onko jo mahdollisesti aikaisemmin laadittu testamentti vielä ajantasainen. Suunnittelulla voi olla hyvin merkittävä vaikutus varallisuuden siirtymisen lahjaverotukseen ja perintöverotukseen (Taloudellisesti haastavat ajat voivat tarjota mahdollisuuden edullisempaan varojen siirtoon – yrityksen sukupolvenvaihdoksen tai muun lahjoituksen ajankohtaa kannattaa suunnitella - Niina Tuovinen 23.7.2020)