Yhä useammat saavat elantonsa tai osan siitä sosiaalisen median kanavista. Sosiaalisesta mediasta saadut tulot, arkikielessä ”sometulot”, tulee muistaa ilmoittaa verotettavia tuloja ilmoitettaessa kuten kaikki muutkin tulot. Lienee selvää, että rahana saadut tulot sosiaalisen median toiminnasta ovat veronalaisia. Joskus sosiaalisen median toiminnasta saatujen tulojen ilmoittamisen suhteen esiintyy kuitenkin epäselvyyksiä, sillä kaikkia toiminnasta saatuja tuloja, kuten tuotelahjoja, ei välttämättä mielletä verotettavaksi tuloksi.
Vastuu siitä, että tulot tulevat oikein ilmoitetuiksi verotuksessa, on aina viime kädessä sosiaalisen median vaikuttajan omalla vastuulla. Näin on riippumatta siitä, onko sovittu, että yhteistyökumppanina toimiva yritys ilmoittaisi tulot verotuksessa. Tässä blogitekstissä kerromme sometulojen verokohtelusta ja ilmoittamisesta, kun saajana on luonnollinen henkilö (ihminen), toiminimiyrittäjä (elinkeinotoimintaa harjoittava luonnollinen henkilö) tai osakeyhtiö – ja mihin erityisesti tulee kiinnittää huomiota.
Sosiaalisen median toiminnasta saatujen tulojen määritelmä
Sosiaalisesta mediasta saaduilla tuloilla tarkoitetaan kaikkia korvauksia, jotka somevaikuttaja / sisällöntuottaja saa korvauksena sosiaalisen median alustoilla tuottamastaan sisällöstä. Tällaisia tuloja ovat esimerkiksi mainostulot ja kaupallisesta yhteistyöstä saadut tulot. Kaupallinen yhteistyö on esimerkiksi sosiaalisen median kanavalla tapahtuva videon, kuvan tai podcastin julkaisu, jossa jonkin yrityksen tuotetta tai palvelua mainostetaan korvausta vastaan. Rahana saatujen tulojen lisäksi sosiaalisen median tuloja ovat erilaiset tuotelahjat, alennukset ja ilmaiset palvelut, joihin alla kiinnitetään erityistä huomiota.
Tuotelahjat ja rahanarvoiset korvaukset ja edut
Tuotelahjat ja rahanarvoiset korvaukset ja edut (kuten saadut alennukset, lahjakortit, kotimaan ja ulkomaan matkat ja majoitukset sekä pääsyliput) ovat luonteeltaan sellaisia tuloja, joita niiden saaja ei välttämättä miellä sosiaalisen median toiminnasta saaduiksi verotuksessa ilmoitettaviksi tuloiksi, koska ne ovat muuta kuin rahaa. Ne ovat kuitenkin verotettavaa tuloa käyvästä arvostaan, poikkeuksena tavanomaiset mainoslahjat.
Käypä arvo on se hinta, jonka tuotteesta tai muusta rahanarvoisesta korvauksesta tai edusta maksaisi, jos sen ostaisi itse. Tämä ei tuotteiden osalta ole aina välttämättä sama hinta kuin se hinta, jolla ostaisit vastaavan tuotteen kaupasta uutena, mutta kyseistä hintaa voi pitää hyvänä lähtökohtana. Myös sometyön perusteella saadut alennukset ovat veronalaista tuloa. Alennus on kuitenkin verovapaa, jos alennus myönnetään muillekin asiakkaille.
Poikkeus veronalaisuudesta ovat tavanomaiset mainoslahjat, jotka saadaan ilman sopimusta kaupallisesta yhteistyöstä, eli lahja ei velvoita saajaansa mihinkään. Tavanomaisena mainoslahjana pidetään sellaista tuotelahjaa, jonka arvonlisäverollinen hinta on enintään 50 euroa. Jos alle 50 euron tuotelahja on kuitenkin saatu vastineena sopimuksella sovitusta kaupallisesta yhteistyöstä, on se tällöin verotettavaa tuloa. Mikäli sopimuksella on sovittu korvauksesta sekä tuotelahjan että rahan muodossa, ovat kummatkin verotettavaa tuloa.
Verotuksen kannalta ei ole merkitystä, vaikka sosiaalisen median vaikuttaja vastaanottaisi 50 euron ylittävän tuotelahjan tai esimerkiksi palveluun oikeuttavan lahjakortin siten, että lähettämisestä ei olisi sovittu vastaanottajan kanssa. Kyseessä ovat tällöin verotettavat tulot. Mikäli siis sinulle tarjotaan tuotelahjaa tai saat yllätyksenä tuotelahjan, jota et halua tai tarvitse tai suunnittele myyväsi eteenpäin (josta saattaa myös aiheutua veroseuraamuksia), kannattaa hetkeksi pysähtyä miettimään lahjan vastaanottamista tai yllätyksen mahdollista palautusta, sillä muutoin verot tulee maksaa lahjan käyvästä arvosta. Esimerkiksi jos postiluukusta kolahtaa somevaikuttajastatuksen perusteella festarilippu, jonka saaja päättää pitää, on sen arvo kokonaisuudessaan veronalaista tuloa – vaikka vastaanottaja ei olisi lipun lähettäjätahon kanssa sopinut sellaisen vastaanottamisesta mitään tai jos festarit jäisivätkin lopulta väliin. Se on tällöinkin rahanarvoinen etu, ja vertautuu käyttämättä jääneeseen tuotelahjaan. Jos saaja myy tuotelahjan eteenpäin, sen hankintahintana pidetään verotuksessa määriteltävää käypää arvoa.
Vuoden aikana saaduista tuotelahjoista, alennuksista ja ilmaisista palveluista tulee tehdä muistiinpanoja, jotta ne tulevat ilmoitettua verotuksessa kokonaisuudessaan, kun veroilmoituksen täyttö tulee ajankohtaiseksi. Osakeyhtiön ja toiminimiyrittäjän kohdalla näiden tulee olla osa kirjanpitoa ja sisältyä tilinpäätökselle.
Jos sosiaalisen median toimintaa harjoittaa osakeyhtiön kautta, on toiminnasta saatujen tuotelahjojen saaja osakeyhtiö. Osakeyhtiö on erillinen verovelvollinen, eli mikäli tuotelahjan haluaa siirtää omaan yksityiskäyttöön, on kyseessä osakeyhtiöltä saatu rahanarvoinen ansiotulona verotettava etuus. Osakeyhtiö käsittelee tuotelahjan yksityiskäyttöön siirron palkkana tai luontoisetuna, jotka kummatkin ovat verotuksessa saajan ansiotuloa. Osakeyhtiö saa vähentää palkan tai luontoisedun verotuksessaan. Tuotteen voi myös ostaa osakeyhtiöltä käypään hintaan, eli mikä tahansa nimellinen korvaus ei ole riittävä. Tällöin kyseessä ei ole verotettava tulo ostajalle, mutta osakeyhtiölle kylläkin.
Mikäli edellisessä kappaleessa mainitulla tavalla ei toimita, on kyseessä peitelty osinko, jonka seurauksena tuloja lisätään niin tuotteen saajan kuin osakeyhtiön verotukseen. Lisäksi seurauksena on edellytysten täyttyessä veronkorotus kummallekin osapuolelle.
Tulojen ilmoittaminen ja verokohtelu
Tulot ja mahdolliset vähennyskelpoiset menot ilmoitetaan veroilmoituksella. Jos toimintaa harjoitetaan ilman yritystä, tulee kaikki sosiaalisen median toiminnasta saadut tulot ja niihin liittyvät kulut täydentää veroilmoitukselle, jos niitä ei ole esitäytetyllä veroilmoituksella valmiiksi. Toiminimiyrittäjä pitää tuloista ja menoista kirjanpitoa ja ilmoittaa ne liikkeen- tai ammatinharjoittajan elinkeinotoiminnan veroilmoituksella. Jos taas toimintaa harjoitetaan osakeyhtiön kautta, tulee kaikki sosiaalisen median tulot ja kulut kirjata yhtiön kirjanpitoon, jonka perusteella laaditaan yhteisön elinkeinotoiminnan veroilmoitus. Kaikissa tapauksissa ilmoitetaan niin Suomesta kuin ulkomailta saadut tulot, sillä myös ulkomaiselta sosiaalisen median sivustolta ja ulkomaiselta yhteistyökumppanilta saaduista tuloista maksetaan veroa Suomessa. Sosiaalisen median tuloista saa vähentää niiden hankkimisesta tai säilyttämisestä aiheutuneet menot.
Sosiaalisen median toiminnasta saadut tulot ovat luonnollisten henkilöiden verotuksessa ansiotuloa, toiminimiyrittäjän verotuksessa yleensä osittain pääomatuloa ja osittain ansiotuloa ja osakeyhtiön verotuksessa yhteisöveron alaista tuloa. Elinkeinotoiminnan osalta kannattaa myös muistaa alv-velvollisuus, joka muodostuu tämänhetkisen säännöstön mukaan silloin, kun liikevaihto ylittää 15 000 euroa.
Kannattaa huomioida, että Verohallinto voi puuttua ilmoittamatta jätettyihin tuloihin ja oikaista tulojen määrää sekä määrätä ilmoittamatta jätettyjen tulojen perusteella veronkorotuksen. Yhtiö voi joutua myös verotarkastuksen kohteeksi, jossa käydään usein laajasti läpi yhtiön toimintaan liittyvää aineistoa, mukaan lukien mahdolliset sopimukset rahana maksettujen korvausten maksajien sekä tuotelahjojen antajien ja somevaikuttajan yhtiön välillä. Myös luonnollinen henkilö voi joutua verotarkastuksen kohteeksi, joskin tämä on harvinaisempaa.
Mikäli toimit somevaikuttajana, etkä ole täysin varma siitä, miten ja mitkä tulosi tulisi ilmoittaa verotuksessa, on suositeltavaa ottaa yhteyttä veroasiantuntijaan. Erityisesti kansainvälisiin tilanteisiin ja rahanarvoisten korvausten ja etujen verotukseen saattaa liittyä haasteita, joiden setviminen yhdessä asiantuntijan kanssa on järkevää. Mikäli saat sosiaalisen median tuloja merkittäviä määriä, on myös kannattavaa tutkia vaihtoehtoja yritysmuodon valinnan osalta toiminnan verotehokkuuden arvioimiseksi.
Tutustu myös blogin jatko-osaan.
