Kasvuriihi-hankkeen muutosveroehdotukset

Risto Murron johtama Kasvuriihi-hanke julkaisi raporttinsa 28.2.2025. Hankkeen tarkoituksena oli ideoida kestävää talouskasvua edistäviä toimenpiteitä. Raportti sisälsi useita verotukseen liittyviä kasvutoimenpiteitä, jotka ovat tiivistetysti esiteltynä alla.

Perintö- ja lahjaveron korvaaminen luovutusvoittoverotuksella

Valmisteluryhmä esittää, että perintö- ja lahjavero korvattaisiin luovutusvoiton verotuksella. Siirtyminen luovutusvoiton verotukseen voisi valmisteluryhmän mukaan tapahtua vaiheittain, jotta vaikutukset verokertymään olisivat vähäiset. Lisäksi valmistelutyöryhmä tuo esille, että perintö- ja lahjaverosta luopuminen voisi edellyttää muutoksia oman asunnon luovutuksen verovapauteen. 

Muutokset sukupolvenvaihdoshuojennuksen soveltamisedellytyksiin

Yksi perintö- ja lahjaverolaissa säädetyn sukupolvenvaihdoshuojennuksen soveltamisedellytys on, että lahjoitettavana on vähintään ”kymmenesosa” yrityksestä tai maatilasta. Valmisteluryhmä esittää, että ”kymmenesosa” alennettaisiin ”sadasosaan”. 

Lisäksi valmisteluryhmä esittää perintö- ja lahjaverolakiin muutoksia, joilla sen sukupolvenvaihdosta koskevat soveltamisedellytykset vastaisivat tuloverolain vastaavia soveltamisedellytyksiä. Perintö- ja lahjaverolakia koskevat muutosehdotukset ovat:

• Poistetaan henkilön ikään, toimikelpoisuuteen ja henkilön rooliin yrityksessä liitetyt edellytykset; ja
• poistetaan yritystoiminnan käsite siten, että sukupolvenvaihdoshuojennussäännöksiä sovelletaan kaikkeen välillisesti harjoitettuun tulonhankkimis- ja elinkeinotoimintaan.

OsinkOverouudistus

Valmisteluryhmä esittää osinkoverouudistusta. Valmisteluryhmän mukaan osinkoverotuksen muuttaminen on kuitenkin perusteltua vain, jos ne yhdistetään em. perintö- ja lahjaveroon ja sukupolvenvaihdoshuojennukseen tehtäviin muutoksiin.

Osinkoveromuutos koskisi listaamattomien yhtiöiden henkilöosakkaille jakamia osinkoja. Tätä koskevaa verosäätelyä tulisi esityksen mukaan muuttaa ajallisesti porrastetusti siten, että: 
a. Pääomatulo-osingon nykyinen veronalainen osuus 25 % nousee viiden kalenterivuoden aikana vuosittain 3 %-yksikköä 40 %:iin; ja 
b. 150 000 euron rajasta luovutaan.

Yleishyödyllisten yhteisöjen pääomien kanavointi innovatiivisille yrityksille nykymuotoisten kotimaisten rahastojen kautta

Ammattimainen pääomasijoitustoiminta tapahtuu Suomessa pääosin kommandiittiyhtiömuotoisissa rahastoissa. Valmisteluryhmä nostaa esille, että kotimaisten yleishyödyllisten yhteisöjen, kuten yliopistojen, säätiöiden ja kuntien, katsotaan harjoittavan elinkeinotoimintaa, jos ne sijoittavat varojaan kotimaiseen Ky-rahastoon. Näin ollen yhteisöjen saama tulo verotetaan 20 %:n yhteisöverolla. Samaa verovelvoitetta ei kuitenkaan synny, jos sijoitus tehdään suoraan kasvuyritykseen tai ulkomaiseen rahastoon. Tämä verotuksen epäsymmetria ohjaa sijoituksia pois kotimaisista rahastoista. 

Valmisteluryhmän mukaan kommandiittiyhtiöiden verotusta koskevaa tuloverolakia tulee muuttaa siten, että kommandiittiyhtiöstä saatu tulo olisi veronalaista vain, jos vastaava suora sijoitus olisi veronalaista. Lisäksi tulolähteiden (henkilökohtainen ja elinkeinotoiminta) välinen epäsymmetria olisi poistettava. Näin sijoitustoiminnan tuotot olisivat verovapaita yleishyödyllisille yhteisöille, ja yksityishenkilöiden sijoitustoiminnan tulot verotettaisiin pääomatuloin. 

Yritysjärjestelyt

Valmisteluryhmä esittää erinäisiä muutoksia yritysjärjestelyitä (sulautuminen, jakautuminen, liiketoimintasiirto ja osakevaihto) koskeviin säännöksiin. Ehdotetut muutokset ovat seuraavat:

• Yritysjärjestelysäännökset on ulotettava ns. kolmansiin maihin (esim. Yhdysvallat ja Iso-Britannia).
• Nykyisessä oikeuskäytännössä tarkastellaan ns. takaisinsijoitusten verokohtelua järjestelykokonaisuuden tasolla (KHO 2014:151 ja KHO 2020:71). Tämä merkitsee lähes poikkeuksetonta välitöntä osakevastikkeen verotusta, kun osana järjestelyä on rahavastike. Yritysjärjestelysäännöksiä on muutettava niin, että vain muu kuin osakevastike on yritysjärjestelyssä välittömästi tuloverotuksen kohteena.
• Yritysjärjestelyjen veroneutraaliuuteen ei tule osapuolina olevien yritysten osalta vaikuttaa osakkeenomistajan saaman osake- ja muun vastikkeen välinen suhde. 
• Yritysjärjestelyjen mahdollistama vaihtoehtoinen ”osake- ja rahavastike” on muotoiltava seuraavasti: ”osake- ja muu kuin osakevastike”.
• Liiketoimintasiirtoa koskeva edellytys, jonka mukaan edellytetään siirtyvien varojen ja velkojen erotuksen olevan vähintään nolla euroa tai positiivinen, tulee poistaa.
• Säännöksissä rahavastikkeen laskenta perustuu osakepääomaan. Muotoilu on osakeyhtiölain muutosten jälkeen ollut jo pitkään vanhentunut ja tulisi laskea koko sijoitetun oman pääoman määrästä.
• Suomen yhtiöoikeudellisten säännösten mukaan toteutettavissa olevat sulautumis- ja jakautumisyritysjärjestelyt tulee voida käsitellä tulovero- ja varainsiirtoveroneutraaleina järjestelyn osapuolina olevissa yhtiöissä.

Yrityskauppojen verotukseen liittyvät muutokset

Yrityskauppoja koskevaan verotukseen valmisteluryhmä esittää seuraavia muutoksia:

• Muuttuvan kauppahintasaamisen tuloverotus on lykättävä siihen verovuoteen, jona ao. saatavan peruste vahvistuu.
• On luovuttava muuttuvaa kauppahintaa koskevasta käytännöstä, jonka mukaan verovelvollisen tulisi osata arvata lopullinen kokonaiskauppahinta ja säätää varainsiirtoveron suoritusvelvollisuus ennustettavasti ja tuloverovelvoitteen kanssa johdonmukaisesti.
• Yrityskaupan rahoitusjärjestelyn osaksi sovittu myyjän maksamattoman kauppahintasaatavan verotus on lykättävä ajankohtaan, jolloin ao. kauppahintasaatava maksetaan myyjälle.

Pääomasijoitustoiminnan verotuksen muuttaminen

Valmisteluryhmä esittää, että käyttöomaisuusosakkeiden verotusta on muutettava siten, että 

• Pääomasijoitustoimialaa koskeva toimialapoikkeus poistetaan.
• Kaikki omistusosuusvaatimuksen täyttävät osakeomistukset ovat luovutusvoiton verovapaussääntelyn piirissä lukuun ottamatta rahoitusomaisuusosakkeita. 
• Sääntelyn soveltamisala ulotetaan tuloverolaissa määriteltyjen yhteisöjen lisäksi elinkeinoyhtymiin, erityisesti kommandiittiyhtiöihin. 

T&K-investointivähennys

Valmisteluryhmä esittää T&K-investointivähennystä, jonka mukaan 

• T&K-toiminta oikeuttaisi Suomessa yritystoimintaa harjoittavan yhteisön vähentämään verotettavasta tulostaan vuosittain ao. kuluja tai poistoja määrän, joka olisi enintään 25 % verotettavasta tulosta.
• Yritys voisi saada T&K-toiminnan vähennyksen paitsi itse tuottamansa tai palveluna ostamansa T&K-toiminnan kuluista, myös siltä osin kuin yritys tekee lahjoituksia yliopistoille tai ammattikorkeakouluille käytettäväksi tällaiseen tarkoitukseen suoraan tai välillisesti.

Korkovähennysrajoitukset

Valmisteluryhmän mukaan korkovähennysrajoituksia tulisi muuttaa siten, että 

• ATAD-poikkeusmahdollisuuden piiriin kuuluville infrastruktuurihankkeille luodaan määrittelytapa ja näiden infrastruktuurihankkeiden korkovähennysoikeuden rajoitukset poistetaan.
• Nykyinen EBITDA 25 %:n raja muutetaan EBITDA 30 %:iin ja kansallisesti voimaansaatetut ATAD-direktiiviä tiukemmat kiristykset ns. tasevapautussäännöksiin poistetaan.

Osingon lähdeveromenettelyn korjaaminen

Valmisteluryhmän mukaan lähdeveromenettelyä tulisi muuttaa siten, että se tosiasiallisesti mahdollistaisi oikeansuuruisen lähdeveron pidättämisen ulkomaisilta osakkeenomistajilta jo osinkoa maksettaessa. Nykyisin ulkomaiset sijoittajat joutuvat hakemaan liikapidätyksiä takaisin jälkikäteen. Yleisimmän verosopimusten mukaisen verokannan eli 15 %:n soveltamisen osalta tulisi palauttaa käyttöön kevennetty selvitysvelvollisuus.